Tadaa

Eipä huopunut värjätty Felis paljon mihinkään. Kutistui kyllä hieman, mutta kuten kuvasta näkyy, silmukat ovat vielä aivan hyvin näkyvissä. Kukka jäi jättiläiskokoiseksi ja on aivan liian painava köntti. Siitä piti tulla koriste noihin lasinpidikkeisiin. Kukkia piti tulla monta, samoin kuin lasinpidikkeitäkin, mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin, aika ei riittänyt ja niitä tulikin vain yksi. Limenvihreästä Wonderwoolista kudottu lasinpidike (hmm, pitää keksiä joku iskevämpi nimi tälle) huopui kyllä ihan kivasti.

On tässä tarinassa yksi positiivinenkin puoli, nimittäin lasinpidikkeet tulevat heti hyvään käyttöön! Töissä meillä on tapana juoda teetä, sikäli mikäli kahvinjuonniltamme ehdimme. Kanttiinissa on tarjolla vain pieniä kahvikupposia ja pitkähköjä juomalaseja, ja kun tee ei oikein kahvikuppiin luonteensa puolesta sovi, juodaan tee yleensä lasista. Ainoa vaan, että siinä touhussa polttaa helposti näppinsä - vaan eipä polta enää.

Nyt töihin.